Dán iskkadeapmái maid Sámediggi lea dahkan, lea Nordanalys-fitnodat viežžan dieđuid Västerbottena leanastivrras boazoealáhusa dilálašvuođa birra.

Jahkásaš njuovvanhivvodagas manná dábálaččat su. 66% biebmogávppiide, ja 34% boradanbáikkiide ja konferánsabranšii. 2020 giđa lea stuora biergofitnodagaid biergojohtu biebmogávppiide unnon su. 45 proseanttain, ja su. 93 proseanttain boradanbáikkiide. Smávit fitnodagaide lea biergojohtu unnon 10 proseanttain biebmogávppiide, ja 46 proseanttain boradanbáikkiide. Coronadávda lea unnimusat váikkuhan smávvafitnodagaid ”interneahttavuovdimii, njuolgga kundarii”, dan suorggis lea johtu unnon dušše 3 proseanttain.

Eanas bohccobiergu vuvdo čakčat, ja unnit fas giđđat. Biergojohtu lea duođalaččat unnon giđđat, muhto lea buoret ahte unnu giđđat go de láve muđui nai johtit ja njuvvot unnit.

Váldosivvan biergojođu hedjoneapmái lea ahte biergobuktagat eanas vuvdojuvvojit mátkeealáhus-suorggis mii juste dál lea áibbas jámas dávdda leavvama dihte.

Okta vuohki suddjet boazoealáhusa dákkár dilálašvuođain, livččii ahte helpe boazoeaiggádiid biergovuovdima priváhtaolbmuide biebmogálvolága bokte. Bierggu sáhtálii de hálbbibui vuovdit, muhto boazoeaiggát bisuha goitge iežas dietnasa, ja márkannuppástuvvamat eai váikkuhivčče nu olu priváhta kundariid biergooastimii. Dat livččii dattege stuora nuppástuvvan mii dagaha ahte smávvafitnodagat fertejit investeret vai sáhttet njuolgga vuovdit. Maiddái kundariidda lea hástalussan gieđahallat ”olles” gorudiid ruovttudoalus. Eanas biergohivvodat fertešii boahtteáiggis nai beassat vuvdot dálá dábálaš kanálaid bokte.  

Lea eahpesihkar man muddui digitála čoahkkimiid lassáneapmi váikkuha konferánsasuorgái boahtteáiggis. Soaitá leat nu ahte stuorit biergohivvodagat baicca ferte fállat biebmogávpesuorgái ovdalii hoteallaid ja boradanbáikkiid. Bohccobiergofitnodagat árvvoštallet ahte biergojearru unnu dás duohko ja ahte boahtte vuovdináigodat šaddá lossat. Bránša jáhkká ahte boazonjuovvan unnu 35 proseanttain, mii boahtá buktit veahá haddenjiedjama, jáhkkimis -10%.

Lea dattege boazodoallu masa dát duođalaččamusat váikkuha. Go njuovvan unnu de unnot maiddái sisaboađut ja ealut sturrot. Boazodoalu dilli lea dál juo duođalaš, meahceeallevahágiid, dálkkádatrievdamiid ja industriija sisabahkkemiid dihte mat gáržudit guohtuneatnamiid.

Stuora fitnodagat ožžot ávkki permitterendoarjagis ja unnit bargoaddidivadis.  Bealli fitnodagain oidnet dárbbu vel iežá doarjagiidda, omd. ahte bargoaddidivat váldo eret, dárkkistangolut unniduvvojit ja ahte reanttut vuoliduvvojit.

93% proseantta boazodoallofitnodagain leat dattege ovttaskas fitnodagat maidda dálá doarjagat eai leat ávkin. Sii sávvet oažžut njuolggo doarjagiid ja oastindoarjaga. Lea maid dáhttu oažžut eanet mielváikkuheami industriija ja mátkeealáhusa sisabahkkemiid vuostá, ja ahte meahceeallit jođáneappot unnot.