Gollegiela birra
Sámi gielat Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas leat smávva áittavuloš gielat. Dál eai ságas šat go 20 000- 30 000 olbmo sámegiela. Giellabálkkašupmi Gollegiella lea ásahuvvon movttidan dihte sámegielaid ovddideami ja ealáskahttima. Dat juhkkojuvvo juohke nuppi jagi.
Bálkkašumi ulbmil
Sámi áššiid ministarat ja sámediggepresideanttat Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat ásahan Gollegiella - davviriikkalaš sámi giellabálkkašumi. Bálkkašupmi lea juhkkojuvvon juohke nuppát jagi 2004 rájis. Ulbmil giellabálkkašumiin lea ovddidit ja seailluhit sámi gielaid Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Vásedin árvvoštallanjoavku nammada giellabálkkašumi vuoiti.
Gii sáhttá oažžut bálkkašumi?
Giellabálkkašupmi juhkkojuvvo ovttaskas olbmuide, organisašuvnnaide, servviide ja/dehe institušuvnnaide Norggas, Suomas, Ruoŧas ja Ruoššas geat leat mearkkašahtti láhkái bargan sámegiela ovdánemiin čálalaččat, njálmmálaččat dehe iežáládje. Buotlágán doaibmabijut ovddidandihte sámegiela váldojuvvojit vuhtii. Lea vejolaš juohkit bálkkašumi, 2015 rájes guovtti vuoitái.
Sámegielaid birra
Lea rehkenaston ahte sullii 20 000 - 30 000 olbmo ságastit muhtun sámegiela. Stuorimus sámegiella lea davvisámegiella maid ságastit Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Ruoŧas ja Norggas ságastit maiddái oarjánsámegiela, upmisámegiela ja julevsámegiela. Suomas gávdno earret davvisámegiela maiddái anársámegiella ja nuorttalaš sámegiella. Ruoššas leat eanas ságasteaddjit gielddasámegielagat ja hui unnán olbmot ságastit daid eará sámegielaid.
