Ruoŧŧa ilá loikkas sámi gielaid ektui
Sámediggi geardduha iežas cealkámušas Nästa steg? Del 2. Förslag för en stärkt minoritetspolitik –guorahallamii ahte Ruoŧŧa galgá gudnejahttit sámit álgoálbmogin, ja ahte sámi giellaláhka lea dárbbašlaš jus Ruoŧŧa meine deavdit iežas geatnegasvuođaid.
Jagis 2016 álggii vásedin guorahalli geahčadit lága (2009:724) našuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra (unnitlogulága), ja suokkardit unnitlogupolitihka. Guorahalli bargun lei maid evttohit bijuid mat sihkkarastet našuvnnalaš unnitloguid njulgosiid.
Guorahalli buvttii ovdan barggustis Nästa steg? Förslag för en stärkt minoritetspolitik (SOU 2017:60) geassemánus 2017. Dan oktavuođas guhkiduvvui guorahallanáigi skábmamánnui 2017. Guorahallamis galggai maid váldot ovdan suoma-ruoŧelaččaid dilli, ja guokte iežá viiddis ášši, namalassii:
- Berre go Ruoŧŧa viiddidit dálá geatnegasvuođaid eurohpalaš guovllu- ja unnitlogugielaid julggaštusa jelgii (giellajulggaštusa)?
- Makkár bijuide lea dárbu vai buoridit kvalitatiiva dieđuid našuvnnalaš unnitloguid birra?
Loahppaguorahallan Nästa steg? Del 2. Förslag för en stärkt minoritetspolitik (SOU 2017:88) gieđahallá maid iežá jearaldagaid mat leat čuožžilan dán áigodagas.
Sámediggi cuiggoda cealkámušas ahte Ruoŧŧa njeaidá dási dan ektui maid vuorddášii stáhtas mii lohká iežas suodjalit olmmošvuoigatvuođaid. Sihke Suomas ja Norggas leat stuorit áigumušat. Sámediggi váillaha ahte áššis váldo bealli ja ahte Ruoŧa ráđđehusas lea strategalaš giellabargu sámi gielaid ektui.
Lea dehálaš ahte ruoŧa lágat vástidit daidda riikkaidgaskasaš soahpamušaide maid Ruoŧŧa ieš lea dohkkehan. Ii han muđui sihkkarastte sámiid giellanjulgosiid. Sámediggi lea máŋgii cuigen ráđđehussii ahte láhkateaksta lea eahpečielggas ja/dahje váilevaš mii dagaha sámegiela geavaheami ja giellabarggu ovdii. Sámi giellaláhka mii sihkkarastá giellanjulgosiid lea áibbas dárbbašlaš.
Dálá oahpahusstruktuvrraid lea bággu rievdadit jus galgat nahkat jorgalahttit giellamolsuma, ja vai eanet mánát ohppet sámegiella vuosttašgiellan. Sámediggi guorrasa guorahallama konklušuvnnaide das ahte ovdaskuvla, vuođđo- ja joatkkaskuvla, fidnooahpahus, universitehtaoahpahus, iežá oahppofálaldagat ja rávisolbmuid- ja lassioahpahus viiddiduvvo gitta bajemus oahppodássái. Vuosttaš lávki lea ásahit giellaoahpahusa giellalávgunvuogi vuođul sámi ovdaskuvllaide, sámeskuvllaide ja integrerejuvvon sámegieloahpahussii. Eanet vuogit mat sáhttet jorgalahttit giellamolsuma leat čilgejuvvon Sámedikki giellapolitihkalaš doaibmaprográmmas.
Sámit berrejit beassat geavahit sámegiela go váldet oktavuođas stáhta eiseválddiiguin, gielddain dahje eanadikkiin ja go geavahit servodatbálvalusaid, beroškeahttá sámegielvarietehtas dahje gos dál de orožat Ruoŧas. Jus galgá sáhttit geavahit giellanjulgosiid Eurohpáráđi konvenšuvnnaid jelgii, de fertejit sámegielbálvalusat leat fállun sihke servodagas ja muđui. Dál lea dávjá nu ahte sápmelaš šaddá válljet; juogo dohkkehit veahki ruoŧagillii dahje vuordit (muhtomin beaiveviissaid) dulkka vai oažžu sámegielbálvalusa.
Loahpas cuige Sámediggi ahte sámi álbmoga galgá namahit álgoálbmogin iige našuvnnalaš unnitlohkun, ja sámi gielat galget lohkkot Ruoŧa álgoálbmotgiellan. Go lea sáhka politihkas mii guoská álgoálbmogii, sámegielaide ja iešguđet siviila njulgosiidda de lávejit feara makkár doahpagat anus, muhtomin sámepolitihkka, nuppe vuoru ges álgoálbmotpolitihkka ja unnitlogupolitihkka. Sámi áššiid gieđahallat iešguđet departemeanttain ja ollislaš doaba váilu. Sámediggi ohcala ollislaš dáhtu gudnejahttit sámiid álgoálbmotstáhtusa Eurohpáráđi rámmakonvenšuvnna, Eurohpa guovllu- ja unnitlogugielaid julggaštusa, Mánáidkonvenšuvnna ja ON álgoálbmotkonvenšuvnna jelgii.
