Lihkkusávaldagat sámi álbmotbeaivái!
Guovvamánu 6 beaivvi ávvudit mii vuosttaš rádjerasttildeaddji riikkačoahkkima. Nugo diehtit de dollui dat guovvamánu 6 b 1917. Mii gudnejahttit beaivvi našunálasymbolan mii ovttastahttá min sámiid riikkarájiid rastá, Guoládaga rájes golbma davviriikka čađa gitta Dalarna rádjái Ruoŧa bealde.
Mii gohčodit iežamet ruovttueatnama Sápmin. Dán jagi muitit ahte lea 99 jagi áigi dan rájes go vuosttaš rádjerasttildeaddji riikkačoahkkin dollui.
Dan áiggi ii lean nu álki čađahit nie stuora lágideami gussiiguin. Ruoŧas lei ransonáigi ja biebmovátni. Lei ráfehisvuohta ja rahčamušat oažžut ollislaš jienastanrievtti. Ii lean várra nu hállu lágidit čoahkkima dakkár dilálašvuođain muhto lei dattege nu dárbbašlaš. Ledje heahteáššit gieđahallat ii ge lean áigi šat vuordit. Jáhkkimis balle olbmot sakka ahte Ruoŧa stáhta johtuibidjá doaimmaid mat ilá garrasit sáhtte ráddjet ja vaháguhttit sámi našuvnnalašvuođa. Nu šattai goitge, ja daid váikkuhusaid gillát mii ain dál ođđaáiggi Eurohpás. Muhto vuosttaš riikkačoahkkimis de riegádii goitge min álbmoga servvolašvuohta, ja beasaimet cealkit iežáid seaguheami haga ”ahte dáhttut gozihit iežamet njulgosiid ja cealkit iežamet oainnu.”
Go Sámediggi ásahuvvui de oaččuimet mii sámit formála vuođu gos mii dássálas eavttuid mielde sáhttit ovttas gáibidit ráfi, dásseárvvu ja vuoiggalašvuođa. Dovdo ahte 1917 daguin lea stuora mearkkašupmi dan ovdáneamis maid mii dál vásihit. Muhto jearaldat lea leago Sámediggi vára váldán dain vejolašvuođain, ja ollašuhttán dan ovddasvástádusa maid min máttut leat midjiide háhkan ja maid dat 8 322 sápmelačča jienastuslogus midjiide addet? Dattege lea ain doaivva ahte nagodit buoridit dálá diliid.
Dál lea láhččojuvvon nu ahte mii ieža galgat sáhttit ealáskahttit rihkkojuvvon vuoigatvuođaid. Eat ge galgga šat diktit sierraberoštumiid min goksit. Ja seammaládje go 1917:s nai de lea biebmovalljivuohta ja biebmovátni eksistensiála jearaldat. Dál sáhttit lagamus gávppis oastit borramušgálvvuid mat leat ráhkaduvvon nuppegeahčen máilmmi. Muhto dat borramuš mii lea njálgámus, dearvvašlaččamus ja buoremus álgoálbmogiidda, dat mii lea lagas guovlluin buvttaduvvon, namalassii árbevirolaš biepmut, dat orrot baicca unnume.
Lea illudahtti ahte eanet ja eanet ruoŧelaččat geat ovddidit beroštumiid smávvafierpmádagain, searválaga sámiiguin gáibidit čavde eatnamiid, ráinnas čáziid ja ealli kulturárbbi.
Sámeálbmotbeaivi šaddá eanet ja eanet dehálažžan dan stuoraservodagas mas mii eallit, ja dalle oažžut liibba muitit min oktasaš bávččagahtti historjjá, min kultuvrra ja min giela.
Mii fas illudit beaivváža oaidnit. Juohke beaivi guhkku rievssatlávkkážiiguin. Eat goasse ovdal leat mii ná bures sáhttán dustet otnábeaivvi su vejolašvuođaiguin.
Váldit vuostá boahtteáiggi guoradettiin máddariiddámet luottaid.
Buorre sámi álbmotbeaivi! Välgångsönskningar på samiska nationaldagen!
Stefan Mikaelsson
Sámedikke åvddåulmusj/ Sametingets ordförande
Mobiila: 070-251 94 97